Sananlaskujen kirja 31
  • 1 Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
  • 2 Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
  • 3 Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
  • 4 Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
  • 5 Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
  • 6 Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
  • 7 Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
  • 8 Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
  • 9 Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
  • 10 Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
  • 11 Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
  • 12 Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
  • 13 Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
  • 14 Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
  • 15 Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
  • 16 Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
  • 17 Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
  • 18 Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
  • 19 Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
  • 20 Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
  • 21 Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
  • 22 Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
  • 23 Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
  • 24 Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
  • 25 Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
  • 26 Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
  • 27 Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
  • 28 Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
  • 29 Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
  • 30 Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
  • 31 Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.