Psalmit 104
Suomi Pyhä Raamattu · 35 verses
- 1 Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
- 2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
- 3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
- 4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
- 5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
- 6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
- 7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
- 8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
- 9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
- 10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
- 11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
- 12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
- 13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
- 14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
- 15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
- 16 Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
- 17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
- 18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
- 19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
- 20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
- 21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
- 22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
- 23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
- 24 Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
- 25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
- 26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
- 27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
- 28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
- 29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
- 30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
- 31 Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
- 32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
- 33 Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
- 34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
- 35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!