Psalmit 77
  • 1 Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. (H77:2) Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.
  • 2 Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.
  • 3 Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, Sela!
  • 4 Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.
  • 5 Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:
  • 6 Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:
  • 7 Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?
  • 8 Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?
  • 9 Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? Sela!
  • 10 Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.
  • 11 Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,
  • 12 Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.
  • 13 Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?
  • 14 Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.
  • 15 Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, Sela!
  • 16 Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,
  • 17 Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.
  • 18 Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.
  • 19 Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.
  • 20 Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.