Psalmit 119
  • 1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
  • 2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
  • 3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
  • 4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
  • 5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
  • 6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
  • 7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
  • 8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
  • 9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
  • 10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
  • 11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
  • 12 Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
  • 13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
  • 14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
  • 15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
  • 16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
  • 17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
  • 18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
  • 19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
  • 20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
  • 21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
  • 22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
  • 23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
  • 24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
  • 25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
  • 26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
  • 27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
  • 28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
  • 29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
  • 30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
  • 31 Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
  • 32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
  • 33 Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
  • 34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
  • 35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
  • 36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
  • 37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
  • 38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
  • 39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
  • 40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
  • 41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
  • 42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
  • 43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
  • 44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
  • 45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
  • 46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
  • 47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
  • 48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
  • 49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
  • 50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
  • 51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
  • 52 Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
  • 53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
  • 54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
  • 55 Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
  • 56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
  • 57 Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
  • 58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
  • 59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
  • 60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
  • 61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
  • 62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
  • 63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
  • 64 Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
  • 65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
  • 66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
  • 67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
  • 68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
  • 69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
  • 70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
  • 71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
  • 72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
  • 73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
  • 74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
  • 75 Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
  • 76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
  • 77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
  • 78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
  • 79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
  • 80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
  • 81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
  • 82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
  • 83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
  • 84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
  • 85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
  • 86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
  • 87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
  • 88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
  • 89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
  • 90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
  • 91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
  • 92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
  • 93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
  • 94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
  • 95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
  • 96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
  • 97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
  • 98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
  • 99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
  • 100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
  • 101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
  • 102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
  • 103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
  • 104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
  • 105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
  • 106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
  • 107 Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
  • 108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
  • 109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
  • 110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
  • 111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
  • 112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
  • 113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
  • 114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
  • 115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
  • 116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
  • 117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
  • 118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
  • 119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
  • 120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
  • 121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
  • 122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
  • 123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
  • 124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
  • 125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
  • 126 Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
  • 127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
  • 128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
  • 129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
  • 130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
  • 131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
  • 132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
  • 133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
  • 134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
  • 135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
  • 136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
  • 137 Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
  • 138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
  • 139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
  • 140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
  • 141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
  • 142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
  • 143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
  • 144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
  • 145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
  • 146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
  • 147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
  • 148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
  • 149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
  • 150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
  • 151 Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
  • 152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
  • 153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
  • 154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
  • 155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
  • 156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
  • 157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
  • 158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
  • 159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
  • 160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
  • 161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
  • 162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
  • 163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
  • 164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
  • 165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
  • 166 Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
  • 167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
  • 168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
  • 169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
  • 170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
  • 171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
  • 172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
  • 173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
  • 174 Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
  • 175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
  • 176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.