Psalmit 44
Suomi Pyhä Raamattu · 26 verses
- 1 Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. (H44:2) Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
- 2 Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
- 3 Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
- 4 Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
- 5 Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
- 6 Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
- 7 Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
- 8 Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, Sela!
- 9 Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
- 10 Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
- 11 Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
- 12 Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
- 13 Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
- 14 Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
- 15 Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
- 16 Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
- 17 Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
- 18 Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
- 19 Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
- 20 Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
- 21 Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
- 22 Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
- 23 Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
- 24 Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
- 25 Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
- 26 Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!