Jobin kirja 34
Suomi Pyhä Raamattu · 37 verses
- 1 Ja Elihu vielä sanoi:
- 2 Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
- 3 Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
- 4 Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
- 5 Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
- 6 Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
- 7 Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
- 8 Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
- 9 Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
- 10 Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
- 11 Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
- 12 Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
- 13 Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
- 14 Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
- 15 Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
- 16 Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
- 17 Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
- 18 Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
- 19 Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
- 20 Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
- 21 Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
- 22 Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
- 23 Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
- 24 Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
- 25 Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
- 26 Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
- 27 Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
- 28 Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
- 29 Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
- 30 Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
- 31 Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
- 32 Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
- 33 Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät,niin puhu.
- 34 Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
- 35 Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
- 36 Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
- 37 Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.